Superfood tai superruoka

Tähän trendisanaan törmää nykyään usein ja hyvä niin. Superfood tarkoittaa erityisen terveellisiä ruoka-aineita. Superfoodeiksi on siis alettu kutsua ruoka-aineita, joissa on poikkeuksellisen hyvät ravitsemusarvot. Superfoodit ovat ravintoainetiheitä, toisin sanoen ne antavat elimistölle mahdollisimman paljon ravinteita mahdollisimman tiiviissä muodossa. Ne ovat tavallaan kuin luonnon omia monivitamiinipillereitä, josta hyvänä esimerkkinä käy vaikkapa itämainen Goji-marja tai kotoinen mustikka, jossa on paljon erittäin hyviä ravintoaineita, joilla on mahtavia terveysvaikutuksia. Lisäksi metsistämme löytyvät karpalo, mustaherukka, vadelma, puolukka, variksenmarja, pakurikääpä ja nokkonen ovat superruokaa, samoin esim. tyrnimarja ja aronia jne.
Superruoka on paitsi terveellistä myös mielellään luomua tai villinä kasvanutta. On erittäin tärkeää huomata ero tavanomaisen ja luomun/villin välillä: vapaana kasvanut merilohi ja kasvatettu kassilohi tai tavallinen, kemiallisilla torjunta-aineilla kyllästetty tomaatti versus luomutomaatti edustavat kemikaalikuormituksen osalta kahta ääripäätä. Luomutomaattia voi kutsua superfoodiksi, mutta kemiallisesti kasvatettu tehotomaatti on superruoan määritelmästä kaukana. Sama pätee muihinkin ruoka-aineisiin: luomu ja villi on aina ravintoainetäydempi vaihtoehto kuin tehotuotettu.
Muita tuntomerkkejä?
Superfoodit ovat marjoja, kasviksia, vihanneksia, pähkinöitä ja kalaakin, mutta ei lihaa. Ja kuten luomussa, ruoka-aineen maaperä, kasvuympäristö ja oikeanlainen käsittely on tärkeää. Monet superfoodit ovat vanhojen korkeakulttuurien hienoimpia ruokia: Gojimarja tulee Tiibetin vuorilta, ja sitä on käytetty kiinalaisessa lääketieteessä iät ajat. Inkat käyttivät inka-marjoja ja maca-juurta energianlähteenä jo 3 000 vuotta sitten, ja kaakao oli mayoilla käypää valuuttaa.
Planeettamme parhaat superruuat vaikuttavat kehossamme kokonaisvaltaisemmin:
niiden ravintoainepitoisuudet saattavat olla kymmen- tai satakertaisia yleisemmin tunnettuihin
funktionaalisiin elintarvikkeisiin verrattuna. Mustikassakin on paljon antioksidantteja – mutta superruokiin kuuluvassa raa’assa kaakaopavussa antioksidantteja on kymmenkertaisesti, ja Goji-marjan terveysvaikutteet ja vitamiiniarvot ovat puolestaan huikean korkeat.
Miten Superfoodin tai superruoan tunnistaa?
1. Prosessoimattomia, orgaanisia ruokia. Kaupan valmisruoka ei siis kuulu tähän kategoriaan.
2. Parantavia vaikutuksia ihmisen terveyteen, immuunijärjestelmään, verenkiertojärjestelmään ja muihin elintärkeisiin elintoimintoihin,
osa on tieteellisesti tutkittu ja todistettu.
3. Einekset eivät ole superruokaa. Superruoka on aina yksi ruoka-aine, joka on mahdollisimman luonnollisessa olomuodossaan ja mielellään sertifioitua luomua tai niin villiä, kuin mahdollista. Esimerkiksi suomalaiset mustikat ovat harvoin luomusertifioidusta metsästä, mutta ne voi silti laskea superfoodiksi, koska ne kasvavat villeinä luonnossa.
4. Superruoassa ei voi olla tuoteselostetta. Superruoka on aina sitä itseään, siinä ei voi olla E-koodeja, lisäaineita tai muita ruoka-aineita.
5. Superruokia on maailman kaikilla mantereilla ja ne ovat sellaisia ruoka-aineita, joita on käytetty ravintona vuosituhansia.
6. Superruoan tunnistaa usein luontaisesta tummasta ja syvästä väristä, poikkeuksena on mm. vaalea macajuuri tai pähkinät. Suuri osa superruoista on kuitenkin vahvan väristä ja etenkin vihanneksissa pätee sääntö mitä tummempi väri, sen enemmän terveysvaikutteisia ainesosia.
7. Superruoasta tulee hyvä olo. Kun alat maistella superruokia, pääset nopeasti jyvälle siitä, mikä ruoka-aine sisältää paljon ravintoaineita ja mikä ei. Yleensä superruokia ei voi syödä paljoa kerralla. Elimistö kertoo, koska se on saanut tarpeeksi ravintoaineita, eikä ruokaa yksinkertaisesti tee mieli syödä yli tarpeen.
Lähteet:
www.fit.fi/ravinto/ravintotieto/_a104836/superfood++mita+se+on/, www.betternutrion.com , http://blogit.yle.fi/noora-sydan-eko-reilu-ja-luomu/superfood-tarkoittaa-erityisen-terveellisia-ruoka-aineita , www.luomuttajat.fi, ess.fi, puhdistamo.fi, www.sitra.fi